Perplex Oy

Kupla

Etusivu
7 tähden projekti
6 portaan prosessi
39 askelen Inter-set
Julkaisut
Yhteydenotto

Edellinen artikkeli

Seuraava artikkeli

SUURI KUPLA

Miksi nousua seuraa lasku? Siksi, että osa noususta on alun alkaen väärinkäsitystä.

Taloudelliseen taantumaan ei tarvita kuin pörssikupla. Niitä on tullut ennen ja tulee vielä vastakin. Maailmantaloudessa oli 1990-luvulla poikkeuksellisen pitkä nousukausi. Suomessa se ei tuntunut yhtä pitkältä, koska maamme sukelsi lamaan niin myöhään ja niin syvälle. Kun Kekkonen pani kerran pystyyn hätätilahallituksen 50000 työttömän kohdalla ja kun 1980- luvun lopulla talouselämän vaikuttaja Tauno Matomäki ennusti synkästi, että hallitus ei herää ennen kuin maassa on 200000 työtöntä, niin myöhemmin tuokin luku tuntui aarteelta sateenkaaren päässä.

Yleisesti 1990-luvun nousu oli kuitenkin pitkä, eivätkä "Aasian tiikereiden" tai muidenkaan vastaavien pahatkaan kompastelut sotkeneet pitoja. Taloustieteilijät alkoivatkin jo epäillä, että taantuma ja lama olivat kuolleet pois. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että uusi vuosituhat osoitti uutiset kuolemasta suuresti liioitelluiksi. Kävi kuin sille entiselle eläkeläisen hevoselle, joka oppi tulemaan toimeen aina vain vähemmällä ja vähemmällä ruualla: juuri kun myös USA:n keskuspankin johtaja Alan Greenspan alkoi uskoa Uuteen Talouteen, lumous särkyi.

Minne laskusuhdanne muka katosi?

Sinänsä termeistä laskusuhdanne, taantuma ja lama ei ole mitään yleiseen käyttöön vakinaistunutta yhteistä määritelmää. Eräs helppo muistisääntö kertoo, että taantumaa on, kun naapuri joutuu työttömäksi, ja lamaa, kun minut itseni sopeutetaan kiristyneeseen kilpailutilanteeseen. Hieman muodollisemman määritelmän mukaan talous on lamassa, jos bruttokansantuote laskee vähintään 10 prosenttia. Lievemmissä tapauksissa kyseessä on taantuma. Lähihistoriassa laman luokkaan ovat yltäneet esimerkiksi Suomi ja Indonesia ja viimeksi Argentiina.

Talouden voi saattaa häiriötilaan joku ulkoinen shokki. Sellaisesta ovat esimerkkejä sota, lakko, kapina tai muu vastaava sopimuksistakin tyypillisesti ulos rajattava, ei-hallittavissa oleva tekijä. Talous voi lipsahtaa kasvu-uralta kuitenkin myös ilman sellaista, rauhanomaisissa oloissa. Kysyntä voi heilahdella, vaikka taustalla vaikuttavat ihmisten maut ja tottumukset muuttuvatkin hitaasti.

Syylliseksi on epäilty varastoja. Vähittäiskauppa pitää tavaroita varastossa kuluttajia varten, tukkukauppa vähittäiskauppaa varten, valmistaja tukkukauppaa varten ja raaka-aineiden tuottaja tai muu alihankkija valmistajaa varten. Kun loppumarkkinoilla kysyntä laskee, vähittäiskaupan portaassa varastot alkavat kasvaa. Sitten niitä ryhdytään myymään tyhjiksi. Tukkukaupalle muutos tulee viiveellä ja vaikutukseltaan suurempana kuin varsinaisilla loppumarkkinoilla.

viive.jpg

Valmistajalle ja alihankkijalle viive ja muutoksen suuruus kertautuvat entisestään. Kokonaisuutena talouteen tulee suurempi häiriö kuin mitä alkuperäinen aiheuttaja "tarkoitti". Talous lähtee tervehtymään vasta kun varastot on saatu takaisin tasolle, jossa toiminta on riittävän joustavaa, mutta varastoihin ei ole sitoutunut ylimääräistä kapasiteettia. Keskimääräinen trendi on ylöspäin, mutta ei suoran linjan mukaisesti vaan vuoristorataa pitkin.

sykli.jpg

Miksi tämä selitys olisi sitten lakannut pitämästä paikkansa 1990- luvulle tultaessa? Syyksi on mainittu ensinnäkin, että tietoverkkojen myötä yritykset ovat päässeet tiiviimpään yhteyteen toistensa kanssa. Keskinäisten toimien koordinointi arvoketjussa on tekijä, jonka on sanottu mahdollistavan suurimmat tietotekniikalla aikaansaatavat kustannussäästöt. Juuri Oikeaan Tarpeeseen -valmistus poistaa varastot.

Toiseksi, joissakin talouksissa valmistavan teollisuuden osuus kansantuotteesta on vajonnut jo viidennekseen. Suurin osa BKT:sta koostuu palveluista. Ne tuotetaan ja kulutetaan samalla kertaa. Ei ole olemassakaan mitään "palveluvarastoa" eikä siten myöskään varastosykliä, joka heiluttelisi koko talouselämää.

Kummassakin argumentissa on omia heikkouksiaan. Kyynikot sanovat JOTista, että se on vain konsulttien huijausta. Ehkä mukautuminen on nopeampaa kuin aiemmin, mutta tallella ne varastot vielä ovat, vaikka pienempiä olisivatkin.

Sitä paitsi, jos en voikaan varastoida parturikäyntejä, niin voinhan kasvattaa tukkaa varastoon. Jos ennen kävin siistiytymässä kerran kuussa, niin kysyntä laskee kohdallani 50 prosenttia, kun annan hiusten kasvaa kuukauden verran lisää. Jos vain haluan säästää rahaa, käytän tilanteen mukaan ehkä halvempaa, korvaavaa palvelua. Ehkä pelaan golfia entistä enemmän omalla kentälläni vakituisen vuosimaksun katteeksi sen sijaan, että menisin vieraisiin ja maksaisin greenfee-veloituksen. Ei palvelutalous ole immuuni kysynnän heilahteluille.

Miksi kysyntä heilahtelee?

Ihmisten maut ja tottumukset muuttuvat hitaasti. Mikä voisi saada aikaan niin suuren heilahduksen kysynnässä, että se riittäisi aiheuttamaan merkittävää häiriötä koko talouselämässä? En pane rahaa menemään vain sen mukaan, paljonko sitä sattuu olemaan lompakossa tai käyttelytilillä. Teen päätöksiä myös sen mukaan, kuinka varakkaaksi koen itseni ja millaisena näen tulevaisuuteni. Osa varakkuudestani voi olla sijoituksina, esimerkiksi asunnossa tai arvopapereina.

USA:ssa ihmiset panevat menemään merkittävän osan sijoitusmarkkinoilla saamistaan voitoista. Muualla ilmiö on samansuuntainen, vaikka ei ehkä yhtä voimakas. Kuitenkin USA riittää tänä päivänä saattamaan maailmantalouden vaikeuksiin vaikka yksin. Näin on siksi, että seuraavaksi suurimmat taloudet eli Japani ja Saksa ovat vajonneet pysyvään halvaannukseen rakenteellisten heikkouksien ja jäykkyyksiensä vuoksi. (Japani on monilta osiltaan niin säännelty talous, että maata on sanottu ainoaksi, jossa kommunismi toimi edes jonkin aikaa.)

Minkä takia käsitys tulevaisuudesta sitten muuttuisi miksikään normaalioloissa? Israelin ja arabimaiden välisen sodan jälkeen OPECmaat saivat pystyyn 1970-luvulla toimivan myyntikartellin. Hajosihan se ennen pitkää, koska houkutus tulee aina liian suureksi. Suuressa joukossa joku alkaa pettää ja muut seuraavat perässä. Muutaman vuoden OPEC-kartelli kuitenkin toimi sodan innoituksesta, öljyn hinta pysyi jonkin aikaa korkeuksissa ja siitä seurasi maailmantalouteen melkoisia häiriöitä.

Mitä jos sen sijaan puhkeaakin pysyvä rauha? Mikä muuttaisi ihmisten käsitystä maailmanmenosta ja omasta vauraudesta niin radikaalisti, että siitä seuraisi taantuma tai suoranainen lama? Laskusuhdanteen voi aiheuttaa pelkkä sisäsyntyinen, itsestään tapahtuva, ulkoisista tekijöistä irrallinen pörssiromahdus.