Perplex Oy

Hiljaa hyvä tulee

Etusivu
7 tähden projekti
6 portaan prosessi
39 askelen Inter-set
Julkaisut
Yhteydenotto

Edellinen artikkeli

Seuraava artikkeli

HILJAA HYVÄ TULEE

Passiivisista ja aktiivisista keskittymistaidoista on hyötyä sekä tänään, tässä ja nyt että myöhemmin, muualla ja toiseen aikaan.

Hyötyjä on niin paljon, että niiden luettelointi ilman perusteluja näyttää epäuskottavalta. Perustelut on kuitenkin helppo tiivistää muutaman otsikon alle. Suurin osa vaikutuksista tulee nimittäin rentoutumisesta.

Rentoutumiseen on monia teitä. Lopputuloksen kannalta ei ole suurta eroa sillä miten siihen päästään, kunhan ei turvauduta keinotekoisiin kemiallisiin menetelmiin. Hyötysuhteeltaan keskittymisharjoitukset ovat kuitenkin rentoutustapojen terävää kärkeä. Suoraan koettavia hyötyjä ovat tietysti keveämpi olo ja paremmat unenlahjat. Ne ovat kuitenkin vain välillisiä osoituksia vielä merkittävämmistä vaikutuksista.

Nykyihminen tarvitsee rentoutumista toipuakseen stressireaktiosta. Se ei ole sinänsä vahingoksi vaan vain elimistön tapa nostaa suorituskykyä hetkellisesti. Reaktio kehittyi aikanaan kuitenkin luonnonolosuhteita varten, jolloin fyysinen hyökkäys tai pako aina laukaisi stressin. Kun se iskee nykyihmiselle aamuliikenteessä tai asiakkaan palautetta käsitellessä, sen mukanaan tuomat kemikaalit eivät pääse purkautumaan luonnollisella tavalla. Kun tällaiset tilanteet toistuvat uudelleen ja uudelleen, ne vahingoittavat aivoja, verenkiertoa ja sisäelimiä. Ne sotkevat myös immuunijärjestelmän.

Hyvin toimiva immuunijärjestelmä torjuu bakteeri- ja virusinfektioita ja kasvaimia. Huonosti toimiva immuunijärjestelmä ei tee itselleen kuuluvia tehtäviä kunnolla. Sen sijaan se käy terveen elimistön kimppuun ja aiheuttaa tai pahentaa esimerkiksi astmaa ja reumavaivoja. Rentoutuminen kuitenkin neutraloi stressikemikaalien vaikutuksen.

Rentoutuminen auttaa myös ratkomaan pulmia ja oppimaan uusia asioita. Tietoisella ohjauksella on ihmismielessä mitättömän pieni rooli. Annamme itsellemme enemmän tai vähemmän tietoisia impulsseja mutta varsinaisesti asiat valmistuvat itsekseen jossain taustalla. Pakottaminen ja jatkuva touhotus ovat pikemminkin haitaksi kuin hyödyksi. Kun ensin miettii jotain vaikeaa pulmaa ja nukkuu yön yli, herää huomaamaan, että eihän siinä mitään vaikeaa ollutkaan.

Rentoutumisen etuja saa sekä passiivisilla että aktiivisilla menetelmillä. Aktiivisilla menetelmillä on vielä omia lisähyötyjään. Henkinen ja fyysinen kunto ovat läheisemmässä yhteydessä kuin yleensä kuvittelemme. Ajattelu on konkreettista, energiaa vaativaa työtä, sillä aivot kuluttavat 20 prosenttia siitä mitä syömme. Kunnon kohottaminen ja ylläpito vaatii aktiivisia hetkiä. Varsinaisesti kunto kohoaa kuitenkin vasta palautumistaukojen aikana. Rentoutuminen edesauttaa palautumista, erityisesti henkistä.

Asiasisältöisestä keskittymisestä saa myös aktiivikomponentin. Fyysisen kunnon kohotuksessa vähäinen määrä sopivasti kohdennettua harjoitusta on tehokkaampaa kuin suuri määrä raskasta työtä. Samalla tapaa henkisen kunnon kohotukseenkin riittää pieni määrä tiivistä keskittymistä kerrallaan. Kermana kakulle, aktiivista keskittymistä voi soveltaa vaativiin työtehtäviin ja ongelmien ratkomiseen. Muut hyödyt tulevat tällöin kaupanpäällisiksi.